Säännöt rekisteröity 12.7.2004 Patentti- ja rekisterihallituksessa

Suomen tuki- ja liikuntaelinliitto – Suomen Tule ry säännöt

1 § Nimi ja kotipaikka
Liiton nimi on Suomen tuki- ja liikuntaelinliitto – Suomen Tule ry, ruotsiksi Stöd- och rörelseorganförbundet i Finland. Liiton nimestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä The Finnish Bone and Joint Association. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2 § Tarkoitus
Liiton tarkoituksena on luoda edellytyksiä tuki- ja liikuntaelinten, joista käytetään nimitystä tule, terveyden edistämiseksi jäsenyhteisöjensä valtakunnallisena yhteistyöelimenä.

Liitto toimii tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja -vammojen ehkäisemiseksi, tule-sairaiden ja -vammaisten henkilöiden hoitoon pääsyn helpottamiseksi, riittävien palvelujen saamiseksi sekä toimintakyvyn ja kunnon ylläpitämiseksi ja kohentamiseksi.

Liitto keskittyy toimialallaan tule-sairaiden ja -vammaisten henkilöiden sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä heidän työ- ja liikkumisolojensa kehittämiseen.

Jäsenyhteisöjen näkökulmia yhteensovittaen ja yhteistoiminnassa syntyneellä tiedolla ja kokemuksella liitto vaikuttaa sekä yhteiskunnan päättäjiin että yleiseen mielipiteeseen.

3 § Toimintamuodot
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

  • edistää ja tarvittaessa yhteen sovittaa jäsentensä toimintaa, sekä tukee jäsenyhdistysten toimintaa,
  • kokoaa yhteen asiantuntijoita, palvelujen käyttäjiä ja tuottajia sekä muita tuki- ja liikuntaelinten terveydestä kiinnostuneita yhteisöjä ja henkilöitä,
  • kehittää eri hallintoaloja koskevia ohjelmia tuki- ja liikuntaelinten terveyden edistämiseksi ja tule-sairauksien ja -vammojen ehkäisemiseksi,
  • tukee näyttöön perustuvaa lääketieteellistä ja muuta alan tutkimusta ja hoitoa ja edistää oikean tiedon leviämistä tule-sairauksista,
  • tukee ja harjoittaa kehitys-, kokeilu- ja selvitystoimintaa,
  • järjestää tiedotus- ja koulutustilaisuuksia sekä harjoittaa julkaisutoimintaa,
  • ylläpitää ja kehittää yhteistyösuhteita asiantuntijoihin, ammattihenkilöstöön sekä eri viranomaisiin ja järjestöihin kotimaassa ja ulkomailla.

4 § Taloudellinen toiminta
Liitto voi toimintansa rahoittamiseksi jäsentensä suorittamien jäsenmaksujen lisäksi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja. Asianomaisen luvan saatuaan liitto voi järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä.

Liitto voi harjoittaa toimintaansa liittyvää kustannustoimintaa, järjestää koulutusta ja kursseja sekä harjoittaa muuta yhdistyslain 5 §:n mukaista taloudellista toimintaa.

5 § Jäsenet
Liiton varsinaisia jäseniä voivat olla tuki- ja liikuntaelinterveyden edistämiseksi sekä sairauksien ja vammojen vastustamiseksi työskentelevät toimialueeltaan valtakunnalliset rekisteröidyt yhdistykset ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt, jotka hyväksyvät liiton tarkoituksen ja sitoutuvat noudattamaan sen sääntöjä ja liiton toimielinten päätöksiä. Erityisestä syystä jäseneksi voidaan hyväksyä muukin kuin toimialueeltaan valtakunnallinen rekisteröity yhdistys. Jäsenet hyväksyy liiton hallitus.

Kannattajajäseniksi voivat liittyä oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt sekä yksityiset henkilöt, jotka tahtovat tukea ja edistää liiton tarkoitusperiä ja toimintaa sekä suorittavat jäsenmaksun. Kannattajajäsenet hyväksyy hallitus. Kannattajajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksissa.

6 § Jäsenmaksu
Varsinaisten jäsenten ja kannattajajäsenten on vuosittain suoritettava liitolle varsinaisen liittokokouksen määräämät jäsenmaksut. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen eri yhteisöille ja yksityisille henkilöille.

7 § Jäsenen eroaminen
Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä yhdistyslaissa määrätyllä tavalla. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyslain 14 §:n mukaisilla perusteilla. Erotettu jäsen voi vedota hallituksen päätöksestä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tiedoksi saamisesta liiton seuraavaan liittokokoukseen, jolla on asiassa lopullinen ratkaisuvalta.

Eroavan jäsenen on suoritettava erääntyneet jäsenmaksut.

8 § Varsinainen liittokokous
Liiton asioista päätetään varsinaisessa liittokokouksessa, joka kokoontuu vuosittain huhti – toukokuun aikana. Ylimääräinen liittokokous pidetään, jos liittokokous niin päättää tai mikäli liiton hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos vähintään yksi kymmenesosa (1/10) liiton varsinaisista jäsenistä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti hallitukselta sitä vaatii. Kokous on pidettävä kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä lukien.

Liittokokoukseen on kukin varsinainen jäsen oikeutettu nimeämään yhden edustajan. Varsinaisena jäsenenä olevan valtakunnallisen yhdistyksen edustajalla on liittokokouksessa yksi ääni jäsenyhteisön tai sen jäseninä olevien yhdistysten jokaista alkavaa 5000 henkilöjäsentä kohti. Edustajan äänimäärä voi kuitenkin olla enintään 45 prosenttia kokouksessa saapuvilla olevien edustajien kokonaisäänimäärästä. Jokaisella edustajalla on vähintään yksi ääni.

Kutsu kokoukseen on jätettävä kullekin jäsenelle osoitettuna postin kuljetettavaksi viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltäviksi tulevat asiat. Asiat, jotka jäsen haluaa käsiteltäviksi liittokokouksessa, on toimitettava hallitukselle viimeistään helmikuun loppuun mennessä.

     Liittokokouksessa:

  • valitaan kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä;
  • valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa;
  • käsitellään toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta;
  • käsitellään liiton tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä kalenterivuodelta ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille;
  • hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaa kalenterivuotta varten;
  • päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksuista;
  • valitaan 9 §:n mukaiseksi toimikaudeksi hallituksen puheenjohtaja, ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja sekä hallituksen muut jäsenet ja muille jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet;
  • valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varamiehet, joista ainakin yhden varsinaisen ja hänen varamiehensä tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä, tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon, sekä
  • käsitellään muut kokoukselle sääntöjen määräämässä järjestyksessä esitetyt asiat.

9 § Liiton hallitus
Liiton hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja sekä vähintään kuusi (6) ja enintään kahdeksan (8) muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen varsinaisille jäsenille valitaan kullekin henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten toimikausi on liittokokousten välinen aika, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien toimikausi on kuitenkin kahden liittokokouksen välinen aika.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä tai esteellisenä ollessaan ensimmäisen varapuheenjohtajan tai tämänkin ollessa estynyt tai esteellinen toisen varapuheenjohtajan kutsusta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista sekä viisi (5) jäsentä on saapuvilla.

Hallitus voi asettaa tarpeellisiksi katsomiaan työryhmiä.

Käytännöllisten asioiden hoitoa varten liitolla voi olla tarpeellinen henkilöstö.

10 § Liiton nimenkirjoittajat
Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat sekä hallituksen tähän tehtävään määräämät luottamus- tai toimihenkilöt, aina kaksi yhdessä.

11 § Tilikausi ja tilintarkastus
Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös ja muut taloudenhoitoa koskevat asiakirjat on jätettävä tilintarkastajille maaliskuun 15. päivään mennessä, joiden tulee antaa tarkastuksestaan lausuntonsa hallitukselle neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa edelleen liittokokoukselle esitettäväksi.

12 § Sääntöjen muuttaminen
Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä liittokokouksessa edellyttäen, että muutosehdotusta kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä.

13 § Liiton purkaminen
Liiton purkamisesta on päätettävä kahdessa peräkkäisessä liittokokouksessa, joista jälkimmäinen pidetään aikaisintaan neljäkymmentäviisi (45) päivää ensimmäisen kokouksen jälkeen. Päätös liiton purkamisesta tulee hyväksytyksi vain, jos sitä kummassakin kokouksessa on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä.