Yhteistyöjärjestö Suomen Tule ry

Suomen Tule ry pyrkii edistämään terveydenhoidon ammattilaisten, kansalais- ja potilasjärjestöjen, palvelutuottajien, tutkijoiden ja päättäjien verkostoitumista tuki- ja liikuntaelinterveyden hyväksi. Lisäksi liiton tarkoituksena on luoda edellytyksiä tuki- ja liikuntaelinten terveyden edistämiseksi jäsenyhteisöjensä valtakunnallisena yhteistyöelimenä.

Vuoden lopussa Suomen Tule ry:n muodosti 13 jäsenyhteisöä: Huoltoliitto ry, Invalidiliitto ry, ORTON Invalidisäätiö, Reumasäätiö, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyrittäjät FYSI ry, Suomen Kiropraktikkoliitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Suomen Ortopediyhdistys ry, Suomen Osteoporoosiliitto ry, Suomen Reumaliitto ry, Suomen Selkäliitto ry, Työfysioterapeutit ry sekä Työterveyslaitos. Suomen Tule ry:n jäsenjärjestöihin kuuluu kaikkiaan noin 100 000 henkeä.

Hyvä tule – terveys on edellytys myös muiden kansansairauksien ehkäisylle

Liiton pääpainoalueina on väestön parempi terveys, Kansallisen TULE-ohjelman muodostaminen ja tule -ongelmien nostaminen sekä päättäjien että kansalaisten tietoisuuteen.

Vuosi 2007 oli Suomen Tule ry:n viides toimintavuosi. Toimintasuunnitelman mukaan keskityttiin Kansallisen TULE-ohjelman puiteohjelman valmiiksi saattamiseen ja sitä  toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen (Ray) viisivuotisen projektiavustuksen turvin. Toimintavuosi 2007 oli projektin kolmas vuosi.


1 Hallinto

Suomen Tule ry:n toimistossa (Bulevardi 5 A, 00120 Helsinki) toimi pääsihteeri Maria Valkama ja toimisto- ja järjestösihteeri Merja Lartamo.

Työsopimukset solmittiin vuoden loppuun. Määräaikaisuuden perusteena on Ray:lta vuosittain anottava projektiavustus.

Vuoden 2007 tilintarkastajina toimivat Keijo Kauppinen, KHT, varalle Pertti Hiltunen, KHT ja Hannu Riippi. KHT, varalle Juha Selänne, KHT. Kirjanpitopalvelut ostettiin Suomen Reumaliitto ry:ltä.

1.1. Liittokokous

Suomen Tule ry:n jäsenyhteisöt kokoontuivat 24.5. varsinaiseen liittokokoukseen ORTON Invalidisäätiön auditorioon. Osanottajia oli 20 henkeä. Professori Seppo Seitsalo esitteli Invalidisäätiötä ja sen historiaa. Liittokokouksen puheenjohtajaksi valittiin professori Pär Slätis. Liittokokouksen päätteeksi pääsihteeri esitteli Tule-tietämys kartoituksen tulokset ja professori Ilkka Vuori esitteli Kansallista TULE-ohjelmaa.

Liittokokous päätti pitää jäsenmaksut ennallaan vuonna 2007. Varsinaisten jäsenten jäsenmaksu määräytyy jäsenyhteisön tai sen jäseninä olevien yhteisöjen henkilöjäsenmäärän perusteella. Yhteisö, jonka henkilöjäsenmäärä on ≥ 5000, maksaa jäsenmaksuna perusmaksun 250 €, sekä sen jälkeen jokaista alkavaa 5000 henkilöjäsentä kohti 250 €. Kannattajajäsenillä on kiinteä vuosimaksu: yhteisöt ja säätiöt maksavat 1000 euroa, yksityiset henkilöt 50 euroa vuodessa. Suomen Tule ry:n tilintarkastajat pysyivät ennallaan.

1.2. Liittohallitus

Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2006 valittu puheenjohtaja Markku Heliövaara Kansanterveyslaitokselta jatkoi puheenjohtajana.

Hallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkoi Keijo Tauriainen Suomen Reumaliitosta ja toisena varapuheenjohtajana Pekka Tuominen Invalidiliitosta.

Hallituksessa toimi 8 varsinaista jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet

varsinaiset                     varajäsenet

1.1.- 31.12.2007

Hannele Kalske              Markku Hakala               Reumasäätiö

Heikki Kröger                 Kimmo Vihtonen            Suomen Ortopediyhdistys ry

Kaarina Laine-Häikiö   Ritva Pettinen                  Suomen Reumaliitto ry

Raimo Lindberg             Marja Pihnala                  Invalidiliitto ry

1.1.- 24.5.2007

Seppo Seitsalo              Heikki Hurri                    ORTON Invalidisäätiö

Harri Sievänen             Virpi Koskue                    Suomen Osteoporoosiliitto ry

Aino Penttilä                 Matti Kettunen                FYSI ry

Kalevi Österman           Anitta Raitanen              Suomen Selkäliitto ry

24.5.- 31.12. 2007

Heikki Teittinen            Seppo Seitsalo                 ORTON Invalidisäätiö

Olli Simonen                  Mirjami Airaksinen        Suomen Osteoporoosiliitto ry

Jyrki Laakso                   Pertti Kalanti                   Suomen Nivelyhdistys ry

Hilkka Riihimäki           Eira Viikari-Juntura      Työterveyslaitos

Hallituksen toimikausi on liittokokousten välinen aika.

Ennen liittokokousta hallituksella oli 3 kokousta. Liittokokouksessa valittu hallitus kokoontui 4 kertaa.

1.3. Työvaliokunta

Työvaliokunta toimi pääsihteerin strategisena apuna ja valmisteli asioita hallitukselle

Sen työskentelyyn osallistuivat puheenjohtaja ja pääsihteeri, hallituksen jäsenistä Hannele Kalske, Kaarina Laine-Häikiö ja Raimo Lindberg. Työvaliokunta kokoontui vuoden mittaan 5 kertaa.


2 Jäsenkunta

Suomen Tule ry:n jäsenkunta koostuu kuudesta kansanterveys- ja vammaisjärjestöistä, joiden yhteenlaskettu henkilöjäsenmäärä on yli 100 000, neljästä tule-alan  ammattilaisjärjestöstä, kahdesta säätiöstä ja tutkimus- ja asiantuntijalaitoksesta.

Varsinaisten jäsenten lisäksi Suomen Tule ry:llä oli neljä henkilökannatusjäsentä: professorit Jorma Rantanen ja Ilkka Vuori sekä toimintavuoden aikana liittyneet professori Pär Slätis sekä dosentti Kalevi Österman.


3 Tiedotus ja viestintä

Puheenjohtaja Markku Heliövaara ja pääsihteeri Maria Valkama kantoivat päävastuun tule -verkoston ylläpitämisestä ja laajentamisesta. Suomen Tule ry:tä ja Kansallista TULE-ohjelmaa esiteltiin useissa luento-, vuosikokous-, seminaari- ym. tapahtumissa. Suomen Tule ry otti käyttöönsä internetpohjaisen Webropol-ohjelmistotyökalun, jolla toteutettiin toimintavuonna mielipidekyselyitä, jäsenyhteisöselvityksiä ja arviointia Kansalliseen TULE -ohjelmaan.

Suomen Tule ry:n logo otettiin käyttöön toimintavuoden puolivälissä. Ruskeapohjaisen suorakaiteenmuotoisen, nousevia ja laskevia kaaria sisältävän, selkeän järjestötunnuksen toteutti graafinen suunnittelija Esa Vehmassalo, joka vastasi myös esitteiden ja ohjelman ulkonäöstä.

Suomen Tule ry:n verkkosivuja ylläpidettiin osoitteessa www.suomentule.fi

Sivuja päivitettiin säännöllisesti, etusivu uusittiin kuukausittain. Verkkosivujen kautta oli myös mahdollista ilmoittautua TULE-parlamenttiin, tilata materiaalia ja antaa palautetta.  Verkkosivuille kerättiin tule-aiheisia artikkeleita ja raportoitiin Kansallisen TULE-ohjelman osaprojektien etenemisestä. Verkkosivuille saatiin kävijäseuranta kesäkuussa. Kävijöitä vuoden loppuun mennessä oli 7403.

Lehdistötiedotteita välitettiin STT:n kautta medialle 9 kertaa (nähtävissä suomentule.fi/tiedotteet 2007).

Suomen Tule ry:n jäsenyhteisöt ja hankkeiden yhteistyökumppanit tiedottivat Suomen Tule ry:stä ja Kansallisesta TULE-ohjelmasta omissa lehdissään, sisäisessä tiedotuksessaan, esitteissään, verkkosivuillaan ja linkkiluetteloissaan. Kansanterveyslehden vuoden 2007 viimeinen numero omistettiin tuki- ja liikuntaelinterveydelle ja Kansallisen TULE-ohjelman esittelylle.

Yhteistyöhankkeiden kautta saatiin Suomen Tule ry:tä tunnetummaksi sekä näkyvyyttä tule-asioille. Eniten ja monipuolisimmin saatiin valtakunnallista näkyvyyttä yhteistyöstä sosiaali- ja terveysministeriön Keveyttä työhön kampanjan yhteydessä.


4 Kansallinen tuki- ja liikuntaelinohjelma

Vuonna 2005 Rayn tuella käynnistynyttä laajaa ja systemaattista tiedonkeruuta jatkettiin vielä toimintavuonnakin.

Vuoden 2007 aikana jatkui myös konsultointi ja tule-problematiikan jäsentely, meneillään oleviin ohjelmiin ja hankkeisiin perehtyminen ja analysointi. Kansallisen TULE-ohjelman (KTO) pääkirjoittajana toimi professori Ilkka Vuori. Pääkirjoittajaa avusti ryhmä, johon on kuulunut professori Pär Slätis, professori Hannu Alaranta, professori Eira Viikari-Juntura, Suomen Tule ry:n puheenjohtaja, ylilääkäri Markku Heliövaara ja Suomen Tule ry:n pääsihteeri Maria Valkama. KTO:n eri versiot olivat kommentoitavina liittohallituksessa ja ohjausryhmässä, jäsenyhteisössä, liittokokouksessa, tieteellisessä neuvottelukunnassa ja tule-asiantuntijoilla. Ohjelma valmistui marraskuun lopulla, jolloin se esiteltiin Eduskunnassa TULE-parlamentissa.  TO:n eri versito olivat kultavmus-ja asaintuntijaorganisaatiosita stösitä, tule-alan ammttilaisjärejstösitä,säätiösitä

4.1. Ohjausryhmä

Suomen Tule ry:n hallituksen ulkopuolisina asiantuntijajäseninä ohjausryhmässä toimivat kehittämispäällikkö Janne Juvakka (RAY), professori Ilkka Vuori, Kansainvälisen tules-vuosikymmenen suurlähettiläs, professori Pär Slätis, professori Hannu Alaranta (Invalidiliitto), Kansainvälisen tules-vuosikymmenen koordinaattori, ylilääkäri Mats Grönblad (HUS) Suomen Tule ry:stä ohjausryhmään osallistuivat hallituksen puheenjohtaja, ylilääkäri Markku Heliövaara (Kansanterveyslaitos), toimitusjohtaja Kaarina Laine-Häikiö (Suomen Reumaliitto ry), professori Eira Viikari-Juntura (Työterveyslaitos), toimitusjohtaja Aino Sainio (Fysi ry) sekä professori Seppo Seitsalo (ORTON Invalidisäätiö).

Ohjausryhmän sihteerinä toimi pääsihteeri Maria Valkama. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kolmasti. Ohjausryhmää vahvistettiin vuoden mittaan STM:n neuvottelevalla virkamiehellä Olli Simosella ja Timo Pohjolaisella ORTON Invalidisäätiö.

4.2. Vaikuttamistoiminta

Kansallinen TULE-ohjelma määriteltiin ensisijaisesti päättäjiin kohdistuvaksi vaikuttamisohjelmaksi. Vuoden alussa ennen maaliskuisia eduskuntavaaleja ja uuden hallituksen muodostamista esiteltiin puolueiden edustajille, virkamiehistölle ja hallitusneuvottelijoille tule-ongelman laajuutta ja terveyden edistämisen tarpeellisuutta osaksi sekä puolueiden omia ohjelmia että sisällytettäväksi Suomen hallitusohjelmaan.

Suomen Tule ry:n selkeä vetoomus oli: maamme tulevaan hallitusohjelmaan on sisällytettävä väestön tuki- ja liikuntaelinten terveyden edistäminen ja suurten kansansairauksien ennaltaehkäisy. Vetoomuksen taustoittamiseksi kirjoitettiin tule- faktapaketti. Vetoomus ei tuottanut välitöntä tulosta, mutta Suomen Tule ry ja sen ajamat asiat tulivat korkeiden päättäjien tietoisuuteen.

4.3. TULE-parlamentti ja HYVÄ TULE-palkinto

Suomen Tule ry yhdessä eduskunnaan tules-ryhmän kanssa kutsui alan asiantuntijoita ja tule-järjestöjä koolle tutustumaan Kansalliseen TULE-ohjelmaan, TULE-parlamenttiin Eduskunnan lisärakennuksen auditoriossa 28.11. kokoontui 77 osanottajaa. Isäntänä toimi

eduskunnaan tules-ryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä. Avaajana toimi peruspalveluministeri Paula Risikko, joka totesi avauspuheessaan, että ”tämä on yksi tärkeimmistä tilaisuuksista, joka tässä rakennuksessa on järjestetty.”

Tilaisuudessa luovutettiin Ensimmäinen HYVÄ TULE-palkinto, joka oli tunnustuspalkinto elämäntyöstä tule-terveyden hyväksi Kansainvälisen tules-vuosikymmenen suurlähettiläälle, emeritusprofessori Pär Slätikselle.

4.4. Tule-tietouden kartoitus

Suomen Tule ry teetti Taloustutkimus Oy:llä kartoituksen väestön tule-tietämyksestä.

Tutkimuksessa haastateltavina oli yhteensä 1002 henkilöä. Haastattelut tehtiin 107 paikkakunnalla, joista 52 kaupunkeja ja 55 muita kuntia. Otos on kattava otos Suomen 15 – 79 vuotiaasta väestöstä. Haastatteluun osallistui 55 Taloustutkimuksen koulutettua tutkimushaastattelijaa. Tiedonkeruu tapahtui henkilökohtaisina haastatteluina kannettavilla tietokoneilla pääsääntöisesti vastaajien kotona. Kartoitus oli osana Omnibus-tutkimusta.

Väestö ei tunne vielä tule-lyhennettä

Vain vajaa viidennes (17 %) vastasi spontaanisti, että tule-terveys ja tule-sairaus liittyy tuki- ja liikuntaelinterveyteen. 80 %:lla ei ollut mitään käsitystä termien merkityksestä.

3 % arveli termien liittyvän tulehduksiin, tulemiseen ja jopa vanhuuteenkin se yhdistettiin.

Selkävaivat tutuimpia tule-vaivoja

Selkä-hartia-niskakivut ja säryt mainitsee kolmannes vastaajista (31 %), kun pyydetään luettelemaan tuki- ja liikuntaelinvaivoja tai –sairauksia. Neljännes (25 %) vastaajista mainitsi reuman, runsas viidennes (22 %) nivelrikon ja vajaa viidennes (18%) alaraajan kivun ja reumatismin, 16% nimesi kulumat. Osteoporoosin nimesi 15 % spontaanisti, 10 % mainitsi yläraajakivun esim. hiirikäsi, 9 % vammat ja tapaturmat.

Viidennes (19 %) vastaajista ei osannut mainita yhtäkään tuki- ja liikuntaelinvaivaa. Etenkin miehet, 15 -29 vuotiaat, internetiä käyttämättömät ammatillisen, teknisen tai kauppakoulun käyneet ja Itä-Suomen läänissä asuneet eivät maininneet mitään.

Terveellisten elintapojen tiedetään edistävän tule-terveyttä

Peräti 80 % mainitsi, että liikunnallisella elämäntavalla, kävelyllä ja voimistelulla voi ehkäistä tule-vaivoja. Lähes puolet (42%) ilmoittaa, että terveellinen ja monipuolinen ravinto auttaa tule -sairauksien ehkäisyssä. Lähes viidennes (18%) mainitsee terveelliset elämäntavat.14% mainitsi hyvät työskentelyasennot ja itsestään huolehtimisen ja painonhallinnan 11 %, vain 3 % mainitsi liiallisen alkoholin käytön ja tupakoinnin välttämisen tärkeyden.

Puolet vastaajista (48%) mainitsi kävelyn tavakseen huolehtia tule-terveydestään ja joka neljäs pyöräilee (24%), joka kolmas sanoo harrastavansa säännöllisesti liikuntaa, (33%) ja lenkkeilee (30%).

Väestöstä puolella on ollut tai on tule-vaiva

Joka neljäs (25 %) ilmoitti kärsivänsä parhaillaan jostakin tule-vaivasta. Yleisimmin (39%) vaiva liittyi selkä-, hartia- tai niskakipuun. Alaraajakivuista kärsii 17%, kulumista ja nivelrikosta kärsii 11 %, iskiaksesta tai tapaturmasta 9%. Lähes joka neljännellä (22%) on ollut aiemmin jokin tule-vaiva.

4.5. Materiaalia väestölle: Kansalaisen kuntomitta, Miesten selkäjumppaopas ja juliste, Selkä suoraksi Suomi

Vuoden aikana kehiteltiin Kansalaisen kuntomittaa, jolla tahdotaan herätellä tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiryhmiä ennaltaehkäisevästi.

Osaprojekti on liikunnallisesti passiivisia, työikäisiä aktivoiva, valtakunnallinen viestintäkampanja. Tavoitteena on konkretisoida fyysisen kunnon merkitystä arkielämässä jaksamiseen. Kuntomitan kysymys- ja kokeilupatteristoa kehiteltiin työryhmässä, jossa toimi niin terveyden ja liikunnan asiantuntijoita kuin myös vähän liikkuvia jäsenyhteisöjen edustajia. Työryhmän ytimen muodostivat palvelujohtaja Sirpa Arvonen Kisakalliosta, terveyspäällikkö Tita Ström Reumaliitosta, terveystieteen maisteri, liikuntalääketieteen asiantuntija Kitty Seppälä sekä pääsihteeri Maria Valkama.

Ensisijaiseksi kohderyhmäksi valittiin vähän liikkuvat työikäiset miehet. Ensimmäistä kuntomittaversiota päästiin testaamaan v. 2007 alkupuoliskolla. Kuntomitan kokeiluversiota testattiin liikuntakeskus Kisakalliossa, Stadian opiskelijatyönä ja sitä arvioitiin jäsenjärjestöissä. Miehille suunnattu Kuntomitta lanseerattiin elokuussa Kunnon laivalla, jossa oli 1900 osanottajaa. Kuntomitasta tehtiin 50 000 esitteen painos, tilauksia loppuvuonna tuli runsaasta 25 000 kappaleesta.

Jäsenjärjestö Suomen Selkäliitto ry:n kanssa yhteistoiminnassa kehiteltiin Miesten jumppaopas ja juliste täydentämään ja vastaamaan Kuntomitan herättämää harjoitteluntarvetta. Suomen Tule ry vastasi 33 000 jumppaoppaan tuotannosta. Yhteisjakelussa olleen erän loputtua, siirtyi oppaan ja julisteen jakelu ja painattaminen kokonaan Selkäliiton vastuulle.

Jäsenjärjestö Suomen Kiropraktikkoliitto ry:n kanssa toteutettiin esikoulu- ja peruskoulun ala-asteelle ryhtiä, tasapainoa ja lihaskuntoa kehittävä ryhmäharjoitusohjelma Selkä suoraksi Suomi. Ohjelma on ladattavissa www.suomentule.fi ja www.kiropraktiikka.fi sivustoilta.

4.6. Keveyttä työhön kampanja

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastossa vuoden 2007 kampanjassa keskityttiin tuki- ja liikuntaelinten terveyden ylläpitoon ja edistämiseen teemalla ”Keveyttä työhön – Belasta rätt”. Kampanja toteutettiin yhteistyössä Suomen Tule ry:n ja ergonomia-asiantuntijoiden kanssa. Viraston tavoitteiden mukaisesti pääpaino oli työpaikoille suunnatuissa ja itse työpaikoilla toteutettavissa toimenpiteissä.

Avajaiset olivat Helsingissä Espan lavalla, avaajana sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä. Puheenvuoron piti myös Suomen Tule ry:n pj Markku Heliövaara

Ennen kampanja-avausta olleessa lehdistötilaisuudessa ministeri Hyssälä nosti esiin Suomen Tule ry:n merkitystä esimerkillisenä kolmannen sektorin toimijana, joka toimii yhteistyössä myös julkisen sektorin ja elinkeinoelämän kanssa.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston kilpailu: Palkinnot hyvistä  käytännön ratkaisuista 200 Keveyttä työhön oli esillä www.suomentule.fi sivuilla.

Suomen Tule ry järjesti STM:n tiedotusosaston kanssa tiedottaja- ja toimittajamatkan 13.9. Tampereelle Työsuojelunäyttelyyn. Tapahtuma toi paljon palstatilaa lehdissä, mm Työsuojelu – Nyt ja Kaleva 15.9. koko sivut, Kansanuutiset 12.10. (3,5 aukeamaa) sekä keskustelua tule-työsuojelusta HS verkkosivuilla.

Työsuojeluviikon avajaisseminaari Keveyttä työhön 22.10  Finlandia-talolla (järjestäjinä STM; Suomen Tule ry ja Ergonomiayhdistys ry) keräsi paikalle 210 osanottajaa. Tilaisuudessa luennoi pj Heliövaara, pääsihteeri toimi iltapäivän puheenjohtajana.

Paperiliiton nettisivujen työsuojeluviikon 18.-26.11. nettivieras oli Suomen Tule ry:n pääsihteeri, joka kirjoitti teemasta tuki- ja liikuntaelinsairaudet Euroopan yleisin työperäinen ongelma.

Järjestösihteeri osallistui kampanjan alue-tapahtumaan Lappeenrannassa

23.11. näyttelyosastolla. Tapahtumassa oli noin 200 osanottajaa.

Suomen Tule ry:n panos kampanjointiin mainittiin mm. EU-parlamentin lehdessä. Suomen Tule ry sai Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston sertifikaatin osallistumisestaan kampanjaan.


5 Muu vaikuttamistoiminta

Suomen Tule ry antoi tammikuussa lausunnon Duodecimin Käypä hoito -suosituksiin tekeillä olevaan ”Yläraajan rasitussairaudet ” luonnokseen. Työryhmään kuuluivat Kalevi Österman ja Markku Heliövaara, Maria Valkama toimi sihteerinä.

Maaliskuussa perustettiin Kuopiossa Finnish Osteoarthritis Research Society. Pääsihteeri osallistui sääntöjen laadintaan. Yhdistys toimii yhdyssiteenä nivelrikkotutkimuksesta kiinnostuneiden henkilöiden ja yhteisöjen välillä sekä edistää alan käytännöllistä ja teoreettista kehitystä Suomessa. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin professori Heikki J. Helminen. Puheenjohtaja ja pääsihteeri osallistuvat perustamiskokoukseen ja allekirjoittivat perustamisasiakirjan. Pj Markku Heliövaara valittiin hallituksen jäseneksi.

Tapaturmavakuutusten liitolle annettiin haittaluokituksesta lausunto elokuussa. Lausuntotyöryhmään osallistuivat puheenjohtajan ja pääsihteerin lisäksi Olli Simonen ja Hannu Alaranta.

Kansainvälistä tules-vuosikymmentä ohjaavan tule-asiantuntijajoukko Tules-liigan kanssa tutustuttiin elokuussa ja hahmoteltiin yhteistyömuotoja.

Suomen Tule ry:n laaja tieteellinen neuvottelukunta kokoontui toimintavuonna lokakuussa Kansanterveyslaitoksella isäntänään pääjohtaja Pekka Puska. Kansallinen TULE-ohjelma sai kiitosta monipuolisuudestaan ja sen toimenpidealueiden toteuttamista arvioitiin vilkkaasti.  Koulutuksen merkitys kaikilla tasoilla nostettiin esiin yhteiseksi ajettavaksi painopistealueeksi.

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian sosiaali- ja terveysalan koulutuslinjan kanssa oli toimintavuonna vilkasta yhteistyötä mm, Mäkelänrinteen lukion terveystiedon kurssin sisältötuotannossa, osallistumisessa selkäneuvojakoulutukseen, kahden fysioterapiaopiskelijan päättötyön ja sairaanhoitaja -opiskelijaryhmän terveyden edistämisen harjoitustyön yhteistyöpartnerina.


6 Suomen Tule ry:n talous ja voimavarat

Suomen Tule ry:n tuotot olivat 204 478 € ja kulut 207 245 €. Tuotot muodostuivat Raha-automaattiyhdistyksen projektirahoituksesta ja jäsenmaksutuloista.

Suomen Tule ry:n resurssit kohdennettiin toimintavuonna 2007 Kansalliseen TULE-ohjelman muodostamiseen. Tilinpäätöksen ylijäämä 5052 € muodostui omasta varainhankinnasta.

Suomen Tule ry:n suurin voimavara on henkinen pääoma, joka perustuu jäsenyhteisöverkoston laajaan ja moniulotteiseen tule-asioiden tietämykseen.

Kansallinen TULE-ohjelma on useiden vuosien kuluessa toteutettava toimenpideohjelma ja se edellyttää jäsenyhteisöltä pitkäjänteistä sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen, yhteisen vision edelleen lujittumista, toimivaa tule-tietouden jakamista ja välittämistä verkostossa ja muotoaan etsivän yhteistyön selkiyttämistä.

Yhteistä tahtoa ilmaiseva jäsenyhteisö vankistaa Suomen Tule ry:n asemaa yhteiskunnassa ja yhteistyöelimenä, joka voi tehokkaasti edistää tule-terveyttä ja lisää tule -asioiden näkyvyyttä yhteiskunnallisen päätöksenteon kohteina.

Kansallisen TULE-ohjelman koordinoijana Suomen Tule ry vastaa myös ohjelman seurannasta ja arvioinnin järjestämisestä. Rahoituspohjan laajentaminen ja resurssien pysyvyyden takaaminen ovat perusedellytyksiä ohjelman toteuttamiselle.