Kansallinen TULES ja biomateriaali -tutkijakoulun (TBGS), puheenjohtaja Hannu Aro esitti välikysymyksen kliinisen TULES-tutkimuksen rahoituksesta. Vastaajana toimi lääkintöneuvos Timo Keistinen Sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Hannu Aro pohjusti kysymystään muistuttamalla Kansainvälisestä TULES-vuosikymmenestä (Bone and Joint Decade 2000-2010), jonka yhtenä päätavoitteena oli korostaa tieteellisen tutkimuksen merkitystä TULE-sairauksien ja vammojen ehkäisyssä sekä hoidon kehittämisessä.

Vaikka TULES-vuosikymmen-hanke sai valtiovallan vahvan tuen, tutkimuksen rahoitus ei ole vastannut TULE-sairauksien kansanterveydellisiä vaikutuksia.

Aro viittasi kysymyksenasettelussaan Suomen Akatemian tuoreeseen arviointiin Suomen tieteen tilasta ja tasosta. ”Raportin mukaan kliininen tutkimus on perinteisesti ollut Suomen tieteen vahvuusaloja”, hän totesi. ”Kliinisellä tutkimuksella on maassamme edelleen myös selkeitä kilpailuetuja, kuten korkea koulutustaso, toimiva julkinen terveydenhuolto, laajat rekisterit ja näytekokoelmat sekä väestön myönteiset asenteet lääketieteelliselle tutkimukselle.”

Aro listasi kuitenkin myös useita tekijöitä, jotka uhkaavat korkeatasoisen kliinisen tutkimuksen kehittämistä:

  • Valtion panostus kliiniseen tutkimukseen vähentynyt merkittävästi vuosina 2000-2008. Yliopistosairaaloihin tehtävään tutkimukseen ohjautuva erityisvaltionosuus (tutkimus-EVO-rahoitus) on pienentynyt 34,4, %
  • Kuntien omistamien yliopistosairaaloiden profiili laadukkaan kliinisen tutkimuksen tyyssijana on hämärtynyt.
  • Ensimmäiset merkit kliinisen tutkimuksen tason suhteellisesta laskusta ovat jo nähtävissä.

Aro esittikin sosiaali- ja terveysministeriölle kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin sosiaali- ja terveysministeriö aikoo ryhtyä TULE-sairauksien ja vammojen kliinisen tutkimuksen kehittämiseksi näiden sairauksien kansanterveydellistä ja -taloudellista merkitystä vastaavaksi ja TULES-vuosikymmenen tavoitteiden mukaiseksi?

Valtio maksaa erikoissairaanhoitolain perusteella terveystieteellisestä tutkimuksesta aiheutuvista kustannuksista korvausta yliopistosairaaloita ylläpitäville kuntayhtymille ja muille terveydenhuollon toimintayksiköille, Keistinen totesi ja jatkoi: Korvauksen suuruudesta, yksikköhinnoista sekä korvauksen muista perusteista ja käytöstä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon toimintayksiköille laskema korvaus tutkimustyöstä perustuu lääketieteellisten tiedekuntien ministeriölle vuosittain antamaan toimintayksikkökohtaiseen ilmoitukseen tieteellisten julkaisujen pisteistä. Korvausperusteena on yksikön EVO-pisteiden keskiarvo kolmelta edeltävältä vuodelta. Valtio maksaa erikoissairaanhoitolain perusteella terveystieteellisestä tutkimuksesta aiheutuvista kustannuksista korvausta yliopistosairaaloita ylläpitäville kuntayhtymille ja muille terveydenhuollon toimintayksiköille. Korvauksen suuruudesta, yksikköhinnoista sekä korvauksen muista perusteista ja käytöstä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon toimintayksiköille laskema korvaus tutkimustyöstä perustuu lääketieteellisten tiedekuntien ministeriölle vuosittain antamaan toimintayksikkökohtaiseen ilmoitukseen tieteellisten julkaisujen pisteistä. Korvausperusteena on yksikön EVO – pisteiden keskiarvo kolmelta edeltävältä vuodelta. EVO – pisteet määräytyvät tieteellisen julkaisun julkaisufoorumin impakti – arvon perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 31/2009 lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen sekä yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimustoiminnan korvauksen perusteista vuonna 2009 määritettiin yhden julkaisupisteen arvoksi 4 718,15 euroa.

Vuonna 2008 maksettiin terveystieteellisestä tutkimuksesta aiheutuvien kustannusten korvauksia yhteensä 48.743 005 euroa, josta yliopistosairaaloille 40.601.891 euroa. Yliopistosairaaloilta saadun selvityksen mukaan näistä korvauksista käytettiin omien tutkimushankkeiden osalta 20,1 % perustutkimukseen, 65,5 % kliiniseen tutkimukseen ja 8,9 % palvelujärjestelmää koskevaan tutkimukseen ja loput muunlaisiin tutkimushankkeisiin.

Järjestelmä on tarjonnut piristysruiskeen kliiniselle tutkimukselle, Keistinen tähdensi.

Ministeriön tavoitteena on rahoituksen käytön läpinäkyvyyttä lisäämällä mahdollistaa sen suuntaaminen entistä enemmän tutkimukseen, joka tukee suomalaisten terveyttä ja kehittää palvelujärjestelmään vastaamaan paremmin suurten kansantautien aiheuttamaan kuormaan.

Kommenttipuheenvuorossaan Hannu Aro kehotti läsnäolijoita lukemaan Suomen Akatemian raporttia: ”Se on huolestuttavaa, yliopistosairaaloista on tullut tuotantolaitoksia, vaikka päätehtävä on uusien tutkimusmenetelmien kehittäminen – johon myös EVO on tarkoitettu”, hän korosti.

Epäselväksi jää, mitä jatkossa aiotaan tehdä, jotta kliinisen tutkimuksen rahoitusta kehitettäisiin vastaamaan edes jossain määrin sitä tarvetta, joka kentällä on”, huomautti Suomen Tule ry:n pääsihteeri Ilkka Vuori.

Keistinen päätti keskustelun vastamalla niukasti:
Ministeriön sisäinen työryhmä käy asiaa läpi, ja asetus julkistetaan tammikuussa.