Timo Pohjolainen ylilääkäri, ORTON Invalidisäätiö

Väestö vanhenee, sillä elinikä on pidentynyt ja syntyvyys vähentynyt. Olemme jo nyt Suomessa tilanteessa, jossa työvoima on ikääntyneempää kuin vuosikymmeniin. Työikäinen 15–64 -vuotias väestö vähenee maassamme vuoden 2010 jälkeen. Jotta työllisten ja huollettavien huoltosuhde ei kehity kestämättömäksi, nykyistä useamman työikäisen on tarpeen olla työssä.

Terveys 2000 -tutkimuksessa pitkäaikaisen lääkärin toteaman selkäoireyhtymän esiintyvyys oli miehillä 10 % ja naisilla 11 %. Noin viidellä prosentilla miehistä ja seitsemällä prosentilla naisista on niskaoireyhtymä. Lonkkanivelrikko on noin viidellä prosentilla miehistä ja neljällä prosentilla naisista. Polvinivelrikko on seitsemällä prosentilla naisista ja viidellä prosentilla miehistä. (Aromaa ja Koskinen 2002). Tuoreen eurooppalaisen tutkimuksen mukaan yleisimpiä väestön kivun aiheuttajia ovat nivelrikko, selkärangan sairaudet ja vammojen jälkitilat (Breivik et al. 2006).

Suomessa sairaanhoidon kustannuksista vastaavat pääasiassa kunnat. Kela maksaa lääkkeistä ja sairauspäivärahakustannuksista syntyneitä kustannuksia sekä järjestää myös kuntoutusta. Pääasiassa työeläkeyhtiöt maksavat työkyvyttömyyseläkekustannukset. Kokonaiskustannuksista on vain niukasti tutkimustietoa.

Yleisyytensä lisäksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet (tule sairaudet) rajoittavat usein potilaiden työ- ja toimintakykyä. Vuonna 2005 noin 30 % työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin tule-sairauksien perusteella, niistä aiheutui maassamme 684 miljoonan euron vuotuinen työkyvyttömyyseläkemeno. (Eläketurvakeskus 2005) (taulukko 1). Työkyvyttömyys onkin kallein tule-sairauksien yhteiskunnallinen seuraus (Häkkinen 1996).

Kipulääkekustannukset

Vuonna 2005 Suomessa 187 000 henkilöä käytti sairausvakuutuksen korvaamia analgeetteja (opioidit ja parasetamoli). Käytöstä aiheutuneet kustannukset olivat 29 miljoonaa euroa. Tulehduskipulääkkeitä käytti 857 800 henkilöä, ja kustannukset olivat 42 miljoonaa euroa (taulukko 2). Lähes kokonaisuudessaan tulehduskipulääkekustannukset aiheutuvat tule-sairauksista. Sairauslomasyiden ja selkävaivojen yleisyyden perusteella arvioiden ainakin kolmannes sairausvakuutuksen korvaamista kipulääkekustannuksista eli yli 20 miljoonaa euroa on aiheutunut selkävaivojen ja noin 10 % (7 miljoona euroa) nivelsairauksien oireenmukaisesta hoidosta. Kipulääkkeistä parasetamoli- kodeiini- ja ibuprofeeni kodeiinivalmisteet ja suurin osa kipupotilaiden käyttämistä parasetamolivalmisteista eivät kuulu sairausvakuutuksen perusteella korvattaviin lääkkeisiin. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien oireenmukaiseen hoitoon käytetään myös käsikauppalääkkeitä sekä suun kautta otettuna että geeleinä, joten kipulääkkeiden kokonaiskustannukset ovat em. suuremmat.

Kuntoutus

Vuonna 2005 Kela korvasi fysioterapiaa 17 miljoonan euron arvosta. Vuosittain avohoidon fysioterapiaa toteutetaan yli kaksi miljoonaa hoitokertaa. Koska lääkärit merkitsevät vain alle 50 %:ssa lähetteeseen ICD-10 diagnoosin, tarkkaa fysioterapian syytä ei tiedetä. Väestötutkimuksen mukaan 47 % eli noin kahdeksan miljoonaa euroa fysioterapiasta käytetään selkä- ja iskiaskivun hoitoon. Suurin osa muista fysioterapiakustannuksista kuluu nivel- ja pehmytosakipujen hoitoon, ja vain pieni osa avofysioterapiasta käytetään neurologisten sairauksien hoitoon. Kunnallisen terveydenhuollon kuntoutuskustannusten kohdennuksesta missään sairausryhmässä ei ole luotettavia tietoja.

Kelan tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavien kuntoutuksen kustannukset olivat vuonna 2005 yhteensä 81,7 miljoonaa euroa. Suurimmat olivat selkäsairaudet (34 miljoonaa euroa), nivelreuma (11,8 miljoonaa euroa), nivelrikko (5,9 miljoonaa euroa) ja fibromyalgia (2,9 miljoonaa euroa). Kelan maksamat kuntoutusrahakustannukset tule-sairauksissa olivat vuonna 2005 yhteensä 17,2 miljoonaa euroa.

Sairaanhoitojaksot ja hoitopäivät

Tule-sairauksien osalta hoitojaksoista ja –päivistä on tarkinta tietoa selkäsairauksista. Selkäsairauksien sekä konservatiiviseen että leikkaushoitoon käytettyjen sairaanhoitojaksojen lukumäärä on ollut viimeisen 10 vuoden aikana noin 20 000 jaksoa vuodessa. Hoitopäivät ovat laskeneet 10 vuoden aikana 13 %:lla . Selkäsairauksista aiheutuneet kiinteähintaiset sairaanhoitokustannukset ovat 10 vuodessa hieman laskeneet ja vakiintuneet noin 35 miljoonan euron vuositasolle.

Selkäleikkaukset ja leikkauskustannukset

Välilevytyrään kohdistuneet leikkaukset lisääntyivät vuodesta 1987 vuoteen 1994 yhteensä 58 %. Vuoden 1995 jälkeen välilevytyräleikkaukset ovat vähentyneet vuoteen 2005 mennessä 27 %:lla, dekompressioleikkaukset lisääntyneet 37 %:lla ja luudutusleikkaukset yli kolminkertaistuneet. Välilevytyräleikkausten hoitopäivien lukumäärissä tapahtui vuodesta 1995 vuoteen 2005 puolittuminen, dekompressioleikkausten hoitopäivät ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan ja luudutusleikkausten hoitopäivät ovat lisääntyneet 151 %:lla.

Vuonna 2005 välilevyleikkausten kustannukset olivat 8,1, dekompressioleikkausten 5,9 ja luudutusleikkausten kustannukset 6,1 miljoonaa euroa. Lanneselkään kohdistuvien leikkausten reaalihinnassa ei ole tapahtunut vuoden 1995 jälkeen muutosta.

Tekonivelleikkaukset

Sekä primaareja lonkka- että polvitekonivelleikkauksia tehdään Suomessa noin 7000. Lonkka- ja polvitekonivelleikkausten yleisin syy nivelrikko (kuva 1 ja 2). Lonkan uusintatekonivelleikkauksia tehdään noin 1300 ja polven vastaavia toimenpiteitä vajaat 600 (kuva 3). Tekonivelleikkausten kustannukset Suomessa ovat tällä hetkellä vajaat 200 milj. euroa vuodessa.

Sairauspäivärahakustannukset tule-sairauksissa

Vuonna 2005 maassamme alkoi yhteensä 361 000 sairauspäivärahakautta. Tule-sairauksien takia sairauspäivärahakausia alkoi lähes kolmasosa eli 119 000. Vuonna 2005 Suomessa korvattiin noin 16 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, joista kolmasosa eli noin 5 miljoonaa päivää tulesairauksien takia (kuva 4).

Selkäsairauksien takia alkaneet sairauspäivärahakaudet lisääntyivät vuodesta 1990 vuoteen 2000 saakka, jonka jälkeen ne ovat vähentyneet. Sairauslomien kestosta johtuen Kelan korvaamat sairauspäivärahapäivät selkäsairauksissa laskivat vuoteen 2000 saakka, jonka jälkeen ne ovat nousseet vuoteen 2005 mennessä 2,3 miljoonaan päivään (kuva 5). Selkäsairauksista aiheutuneet sairauspäivärahakustannukset olivat vuonna 1995 yhteensä 73,2 miljoonaa ja vuonna 2005 vastaavasti 104,5 miljoonaa euroa. Reaalihintainen kasvu oli 25 %. Tule-sairauksissa maksetuista sairauspäivärahakustannuksista selkäsairauksien osuus vuonna 2005 oli 43 %. Vuonna 2005 Suomessa nivelrikon takia korvattiin 806 000 sairauspäivärahapäivää ja päivärahakustannukset olivat 37 milj. euroa. Tästä polvinivelrikon osuus oli 17,5 miljoonaa ja lonkkanivelrikon osuus 9 miljoonaa euroa. Päivärahakustannukset ovat lisääntymässä (kuva 6).

Työkyvyttömyyseläkkeet tule-sairauksissa

Tule-sairauksien takia alkaneet varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntymässä (kuva 7). Vuonna 2005 Suomessa kokonaistyöeläkemeno oli 2,26 miljardia euroa. Tule-sairauksien takia työeläkemeno samana vuonna oli 684 miljoonaa euroa eli 30 % vuotuisesta työeläkemenosta (taulukko 1). Vuonna 2005 selkäsairauksien osuus oli 48 % tule-sairauksien työeläkemenosta.

Vuonna 1995 selkäsairauksien takia työkyvyttömyyseläkkeellä olleita oli 54 347 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkemeno oli 405,5 miljoonaa euroa. Selkäsairauksien takia eläkkeellä olevien määrä on laskenut 10 vuoden aikana selvästi, sillä vuonna 2005 selkäsairauden takia eläkkeellä oli yhteensä 32 501 henkilöä. Selkäsairauksien perusteella maksetut työeläkekustannukset olivat 329,4 miljoonaa euroa. Selkäsairauksien työkyvyttömyyseläkemenon reaalinen vähennys on lähes 40 % vuoteen 1990 ja lähes 35% vuoteen 1995 verrattuna.

Nivelrikon takia vuonna 2005 eläkkeellä oli 16 200 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkemeno nivelrikon takia oli samana vuonna 167,1 miljoonaa euroa.