Kliinisepidemiologinen tutkimus on suomalaisen lääketieteen vahvimpia alueita. Myös tule-tutkimuksessa Suomi on ollut maan väkilukuun suhteutettuna sekä määrällisesti että laadullisesti kauan maailman kärkimaa. Kansalaistemme myönteinen suhtautuminen on auttanut edustavien väestötutkimusaineistojen keruuta ja kontrolloitujen hoitotutkimusten toteuttamista. Terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen kansalliset rekisterit ovat olleet hyvässä kunnossa ja hyödynnettävissä korkeatasoiseen tutkimukseen, koska rekisteritietojen luotettavuus on monelta osin kyetty varmistamaan ja tietosuojaongelmat ratkaisemaan. Mm. Työterveyslaitoksella, Kansanterveyslaitoksella, STAKESissa, UKK-instituutissa ja yliopistojen kliinisillä ja teoreettisilla laitoksilla on jo kauan toiminut tutkijaryhmiä, jotka ovat verkottuneet ja pystyneet hyvään yhteistyöhön. Tule-tutkijat ovat perustaneet lukuisia tieteellisiä seuroja, jotka ovat auttaneet tätä kehitystä. Yliopistojen yhteinen Tules-tutkijakoulu on edistänyt myös alan perustutkimusta. Yhdessä nämä tekijät ovat mahdollistaneet sellaisia korkeatasoisia tutkimuksia, jotka eivät olisi olleet toteutettavissa muualla.

Suomessa on edelleen hyvät edellytykset pysyä tule tutkimuksen etulinjassa. Tutkimusresurssit on kuitenkin pystyttävä turvaamaan. Tieteellisen työn rahoitus on kilpailuttamisen kautta kehittymässä määräaikaisia pätkätöitä suosivaksi eivätkä käynnistetyt ”tehokkuusohjelmatkaan” suosi perinteistä pitkäjännitteistä tutkimustyötä ja perusrakenteista huolehtimista, mikä ennakoi voimavaraongelmia jo lähitulevaisuudessa. Nuorten tutkijoiden halukkuuden pitkäkestoiseen tutkimustyöhön on arveltu hiipuneen viime vuosina, kenties juuri taloudellisen epävarmuuden seurauksena. Panostus tule-tutkimukseen Suomessa on vähäistä suhteessa ongelman yhteiskunnalliseen merkitykseen.