TIEDOTE: Miten terveyttämme uhkaava pommi puretaan?

  • -

TIEDOTE: Miten terveyttämme uhkaava pommi puretaan?

Tuki- ja liikuntaelinongelmat ja -sairaudet ovat suurin työkyvyttömyyden syy yli kymmenen päivää kestävissä sairauslomissa. Suuresta kansansairausryhmästä puhutaan kovin vähän verrattuna sen aiheuttamiin kustannuksiin ja kärsimykseen. Keskiviikkona 26.9.2018 kuntapäättäjät kokoontuivat Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n ja Kevan yhteiseen seminaariin Elinvoimainen TULEvaisuus kunnissa miettimään, miten tulevaisuuden kunnissa edistetään kuntalaisten terveyttä ja opitaan ehkäisemään rajusti lisääntyviä tule-ongelmia.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen mukaan kuntien keskeinen haaste on kuntalaisten yhdenvertaisuuden turvaaminen. ”Kahteenkymmeneen vuoteen kuntatalous ei ole ollut niin hyvässä kunnossa kuin nyt – makrotasolla tilanne siis näyttää hyvältä, mutta yksittäisten kuntien kohdalla on palvelujen tuottamisessa isoja ongelmia”, Vehviläinen sanoo. ”Tulevaisuuden kunnissa pitää päästä sairauksien hoitamisesta yhä enemmän terveyden edistämiseen”, hän painottaa.

Ministeriltä kysytään usein, miksi kunnan pitäisi välittää terveyden edistämisestä – senhän odotetaan siirtyvän maakunta- ja sote-uudistuksessa maakuntien tehtäväksi.
”Eihän kunnalla voi olla mitään sen tärkeämpää tehtävää kuin katsoa kuntalaistensa hyvinvointia. Hyvinvointi on aivan suoraan sidoksissa myös kunnan elinvoimaan, työllisyyteen ja sitä kautta kunnan verotuloihin. Se on sidoksissa myös kunnan imagoon ja vetovoimaisuuteen”, korostaa Vehviläinen.

”20–30 vuoden kuluessa meillä on käsillä iso jysäys, aikapommi!”

Kansainvälinen tule-lähettiläs, ortopedi Esko Kaartinen povaa aikapommia, joka uhkaa räjähtää käsiimme 20–30 vuoden kuluessa.
”Passiivisuutta ruokkivien elinympäristötekijöiden määrä tuntuu lisääntyvän jatkuvasti, istumme kaiken aikaa liikaa”, toteaa Kaartinen. ”Lasten ja nuorten tukirankaoireilu on jo todellisuutta, ja haitallisia elintapatekijöitä esiintyy kaikissa ikäryhmissä”, hän toteaa.
”Nykyiset nuoret aikuiset liikkuvat liian vähän, ja heillä ongelmat alkavat keski-iän saapuessa, kun huono tukiranka sanoo itsensä irti”, Kaartinen sanoo.

Monet tilastot kertovat karua kieltään.
”Jo nyt 24 %:lla 55–74-vuotiaista on suuria vaikeuksia juosta 100 metriä. Nivelrikon vuoksi Suomessa tehdään 613 000 lääkärikäyntiä vuosittain ja joka vuosi asennetaan noin 20 000 polven ja lonkan tekoniveltä. Osteoporoottisia murtumia ilmenee vuosittain 30 000–40 000. Tule-sairaudet ovat suurin työkyvyttömyyden syy: vuonna 2016 Kela korvasi 4,7 miljoonaa sairauspäivää eli 14 000 henkilötyövuotta tule-sairauksien vuoksi. Samana vuonna työkyvyttömyyseläkettä tule-sairauden vuoksi sai yli 41 000 ihmistä”,  luettelee Kaartinen vasta tule-ongelmien jäävuoren huippua.

”Liikunnan puutteen, runsaan istumisen ja lihomisen laaja-alainen merkitys näkyy ihmisten terveydessä ikääntymisen eri vaiheissa”, Kaartinen muistuttaa. Ongelma on globaali. WHO:n mukaan peräti 1,4 miljardia ihmistä maailmassa on vakavien sairauksien riskiryhmässä liian vähäisen liikkumisen vuoksi.

Kaartinen korostaa, että kaikenikäiset voivat omaa terveyskäyttäytymistään muuttamalla päästä positiivisiin tuloksiin – jo suhteellisen pienilläkin teoilla. Hän muistuttaa kalenteri-iän ja biologisen iän erosta: elintavoillamme vaikutamme biologiseen ikäämme, joka voi olla aivan toinen kuin kalenteri-ikämme.

”Voimme jopa nuortua, kun treenaamme. Kaatumisia voidaan vähentää jopa puoleen, kun tehdään tiettyjä harjoitteita”, Kaartinen kannustaa.

Suomen liikkuvin ja perheliikuntamyönteisin kunta

Seminaarin eri asiantuntijapuheenvuoroissa korostui ajatus ”Ihmisten arki luodaan ja koetaan kunnissa”. Puheenvuoroja käyttivät myös kunnat, joissa panostus ennaltaehkäisyyn ja terveydenedistämiseen on tuottanut nopeasti ja pienillä kustannuksilla näkyviä tuloksia.

Asikkalan kunnan hyvinvointijohtaja Matti Kettunen kertoi, miten Suomen liikkuvimman kunnan tittelin saanut Asikkala on laittanut kuntalaiset liikkeelle. Asikkala tarjoaa maksuttomia kunnan omistamia liikuntapaikkoja asukkailleen sekä yrityksille, jotka järjestävät työntekijöilleen työkykyä ylläpitävää liikuntatoimintaa. Perheille avoimesta liikuntavälinevarastosta kuntalaiset voivat lainata erilaisia liikuntavälineitä. Vuodesta 2008 vähiten liikkuvia kuntalaisia on ohjattu liikuntatoiminnan piiriin liikkumislähetteillä.

Asikkalan kaikki koulut ovat liikkuvia kouluja, ja päiväkoteihin on nimitetty liikuntavastaavat. Opetushenkilöstöä on kannustettu sallivaan kulttuuriin, jossa asioita ei kielletä kieltämisen vuoksi. Koulujen arkeen kuuluvat pitkät liikuntavälitunnit, eikä lumipallojen heittelyä koulujen pihoilla ole kielletty, vaan sinne on pystytetty suuren suosion saavuttaneita lumipallojen heittotauluja.

Toisena kuntalaistensa terveydenedistämistyössä onnistuneena esimerkkinä esittäytyi Nokia, joka sai Suomen perheliikuntamyönteisin kunta 2018 -tittelin. Nokialla kirjaston yhteyteen perustetusta liikuntavälinelainaamosta perheet saavat helposti käyttöönsä monipuolisia liikuntavälineitä, jolloin myös kynnys lajikokeiluihin on mahdollisimman matala. ”Kaupungin maksuttomiin liikuntaryhmiin pääsee mukaan koska tahansa. Ne ovat maksuttomia ja helposti saavutettavia, ja niitä löytyy ympäri kaupunkia”, kertoi liikuntapalvelupäällikkö Hanna Murotie. Ryhmien toteutuksessa on tehty yhteistyötä paikallisten seurojen ja liikuntapalveluyritysten kanssa.

Sekä Asikkalassa että Nokialla kuntalaisten liikuntaan aktivoiminen ei ole ollut kallista, mutta se on ollut hyvin kustannustehokasta.

Järjestöt tuovat kansalaisten äänen kuuluviin

Tuki- ja liikuntaelinliitto ry:n toiminnanjohtaja Marja Kinnunen korostaa järjestöjen merkitystä terveydenedistämistyössä.
”Tukemalla kansalaisjärjestöjen työtä kunta tukee niidenkin osallisuutta, joiden ääni ei ehkä muuten kuuluisi. Kuntien ja järjestöjen yhteistyö kannattaa”, sanoo Kinnunen. ”On kuulunut huolestuttavia ääniä, että kuntien myöntämiä yhdistystukia on lakkautettu tai vähennetty maakuntauudistuksen kynnyksellä”, hän jatkaa.

Yleishyödyllisten yhteisöjen toimintamahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kartoittanut selvityshenkilö, Suomen Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax huomauttaa puolestaan valuviasta sote-uudistuksessa.
”Koska maakunnille on kasvanut suurempi rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, osa kunnista tulee vetäytymään sote-järjestöjen avustamisessa. Niin tulee jossain määrin käymään joka tapauksessa. On siis tärkeää, että maakunnat saavat oikeuden yhteistyöhön sote-järjestöjen kanssa”, painottaa Brax.

Lisätietoja sekä haastattelupyynnöt seminaarin puhujille:
toiminnanjohtaja Marja Kinnunen
puh: 050 354 5635
marja.kinnunen@suomentule.fi

Tiedote (pdf)